|
 Tällä palstalla koirakirjojen kirjoittaja Anni Korpela kertoo vinkkejä koiran koulutuksesta ja opettamisesta. Anni kertoilee koiran kanssa elämisestä kansantajuisesti ja ihmisläheiseen tyyliinsä. Jos kiinnostuit enemmän, Annin koirakirjoja voit tilata osoitteesta www.tokokirjat.net
Makupalariippuvainenko?
Nykypäivänä on nettiriippuvaisia, shoppailuriippuvaisia, huumeriippuvaisia ja ties vaikka mitä.
Koira voi tulla makupalariippuvaiseksi. Siis riippuvaiseksi palkasta. Se ei tällöin tee haluttuja tehtäviä ellei omistajalla ole makupala kädessä. Eikä omistaja pysty olemaan koiransa kanssa hankalissa tilanteissa muuten kuin makupalan kanssa. Siis omistajakin on makupalariippuvainen. Ei ole mikään ihannetila liikkua makkarakangen kanssa. Tämän takia makupalalla opetettavasta asioista on makupala häivytettävä pikku hiljaa pois. Ihmisen on saatava koiraansa liikettä ilman ruokaakin. Tahtoa tehdä. Tulee nimittäin tilanteita jolloin koira ei halua ruokaa.
Vauva vieroitetaan tutista ja koira makupaloista. Makupala on erinomainen renki, mutta huono isäntä.
Työ vai harrastus?
Mutta eikö työstä pitää maksaa palkka joka kuukausi? Ethän ilahtuisi jos palkka jäisikin maksamatta? Jotkut ajattelevat koulutusta ja oppimista työnä, puurtamisena, josta on saatava hyvityksenä palkka. Työ itsessään ei motivoi, vaan siitä pitää saada palkka. Kun oppimista ajatteleekin harrastuksena, itse asiasta tehdään iloinen eikä toimita vain palkan takia. Palkka ei olekaan se joka on pääasia, vaan itse tekeminen ja tekemisen riemu. Tämä saadaan aikaan makupalan käyttämisellä alkuharjoituksissa.
Kun kirjoitan, saan palkkani tästä tekemisestä. En kuitenkaan tee kirjoituksia ensisijaisesti rahan takia. Kirjoittaisin vaikka kukaan ei maksaisi minulle siitä mitään. Kirjoitankin suurimman osan juuri näin. Minulla on hurja halu harrastaa kirjoittamista kirjoittamisen ilosta. Saan ilmaista itseäni ja saan pohtia kirjoittamalla, saan auttaa muita. Tai kun harrastan jyrsijöiden näyttelytoimintaa, en mene näyttelyihin ulkoisen palkkion takia, vaan sen takia että minulla on siellä hauskaa. Reissut antavat niin paljon, haluan palavasti jälleen kerran lähteä matkaan. Näen muiden eläimiä, muita samanmielisiä, saan paljon kontakteja noissa tilaisuuksissa. Samoin koirankoulutus on minulle harrastus, palkkani tulee tekemisestä. Harrastuksessa palkka tulee sisältäpäin, työssä etupäässä ulkoapäin.
Halutulla tavalla tekeminen täytyy saada koiralle iloiseksi asiaksi.
Lahjonta
Siinä ei ole mitään väärää että joskus lahjoo koiraansa makupalalla tulemaan luo. Siis näyttää makkaraa tai rapisuttaa taskua. Se on lahjontaa. Se voi tuottaa tuloksen, koira tulee luo. Mutta kouluta kuitenkin koirasi osaamaan luoksetulo, sillä lahjonta ei auta monessakaan tilanteessa.
Malttamisrajan pidentäminen
Koiran malttamisrajaa makupalan suhteen kasvatetaan. Tätä sanotaan opettamiseksi. Kun oppii käyttämään naksua koulutuksen apuvälineenä, oppii makupalan käyttämisen ehkä helpoiten. Naksautus merkkaa paikan jolloin makupala piti antaa, mutta hidas ihminen antaakin sen heti naksauksen jälkeen. Namia ei anneta koska hyvänsä, vaan sen käytössä on erilaisia tasoja.
Makupalaa suinkaan anneta jatkuvasti heti kun koira alkaa tehdä oikein. Esimerkkinä nouto. Ensimmäinen harjoitus: Naksautetaan ja annetaan nami heti kun koira ottaa noutoesineen. Se tekee nyt siis oikein, jolloin se palkitaan. Mutta vaatimusta nostetaan heti kun koira on oppinut tämän vaiheen eli osaa ottaa esineen. Seuraavaksi naksautetaan kun koira pitää esinettä hetken. Enää ei siis palkita sen jo osaamasta tehtävästä, esineen ottamisesta. Nyt palkitaan pitämisestä. Lopulta tullaan vaiheeseen jossa koira juoksee kapulan luo, ottaa suuhun, pitää kapulaa ja juoksee sen kanssa luokse ja menee istumaan sivulle. Nyt palkitaankin vasta sivulle istuuduttua.
Seuraavaksi palkataan vasta luovuttamisesta eli jälleen palkitsemisen aika siirtyy tuonnemmas. Esimerkkinä maahanmeno:
Malttamisrajaa kasvatetaan koskemaan muitakin tehtäviä. Esimerkkinä paikallaolo. Paikallaolo on suoritus jossa koira menee maahan, pysyy siinä vaikkapa kaksi minuuttia ja sinä olet tuon ajan piilossa. Ensimmäisessä vaiheessa koiralle opetetaan maahanmeno. Se saa heti palkan kun on makuulla. Kun koira osaa tämän vaiheen, palkka ei enää tulekaan maahanmenosta, vaan opetus edistyy. Malttamisrajaa pidennetään. Palkinto tulee kun koira on ihan hetken ollut maassa.
Sitten vähän kauemman. Koiran oppiminen edistyy vaihe vaiheelta kun makupala opettaa että nyt teet oikein. Maahanmenon koira jo osaa, siitä ei enää palkita. Nyt palkitaan maassa olemisesta, sitten palkitaan maassa olemisesta vaikka minä nousen seisomaan, vaikka minä menen metrin päähän jne.
Jos oltaisiin jääty palkitsemaan "heti kun koira tekee oikein" emme olisi ikinä päässeet eteenpäin.
Kotiosaaminen
Kotikoirapuolella makupalaesimerkkejä on vaikeampi löytää, koska kotitapoja ei opeteta makupalainnostamisen avulla. Kotitavat eivät ole yleensä käskynalaisia eivätkä iloista yhdessä toimimista. Luvan odottaminen on yksi harva tapakoulutus, jossa makupalaa voi käyttää. Kun opetetaan että koiran täytyy odottaa lupaa, esimerkiksi ruokakupilla, malttamisrajaa pidennetään. Palkintoa ei annetakaan heti ensimmäisen sekunnin malttamisesta, vaan palkinto tulee sitten kun ihminen saa ruokakupin lattialle. Ja vielä sittenkin pitää odottaa, kunnes lupa annetaan.
- Anni Korpela
www.tokokirjat.net
| 
